Till dödens ö och tillbaka!

Terpsan!

Olen tässä nyt päässyt taas tähän tilaan, että koulunkäynti ei enää ehkä tunnukaan aivan niin ruusuiselta kuin tuossa ensimmäisellä viikolla. Tai ei itse koulunkäynnissä mitään vikaa ole, mutta sen sivutuotteet kuten runsaasti lyhentyneet yöunet eivät ole tykkäyslistallani ensimmäisinä.

Kuuden tunnin unien jälkeen ei todellakaan ole kiva herätä kouluun, eilen oli hyvin sumea päivä, tunnilta toiselle haamuna. Iltapäivällä kävin ihan vaan supernopeasti pyörähtämässä mediakerhon ensimmäisessä kokouksessa, koska mulla oli kiire katsomaan Iristä, johon Äiti oli saanut liput töistä.

Ne oli siis ennakkonäytösliput, joten siellä oli melkein kaikki sen leffan näyttelijät, ohjaaja ja muu työryhmä ja Rita Tainolakin siellä teki seurapiirireportaasiaan. Oli kyllä aika poikkeava muihin elokuvakokemuksiini verrattuna. Ilmaiset popparit ja limu ja alussa oli trailereiden sijaan vähän pientä puheenpuolikasta ja työryhmän kukitusta. Se leffa oli kokonaan ruotsiksi puhuttu, joten melkein kaikki puhuttiin ruotsiksi. Melkein jopa ymmärsin jotain.

Oli kyllä ihan muikea elokuvakokemus. Visuaalisesti tosi kaunis ja mulle tuli ihan hirveä kaipuu saaristoon, vaikka en ole ikinä käynyt siellä. Siis nimenomaan kaipuu, ihan kuin ennen olisin ollut siellä.

Inbjudan! Meno oli suomenruotsalaisittain aika hienostunut. Tuli tosi rahvaanomainen olo. 

Vaikka aikaiset herätykset ei aina maistukaan niin onneksi koulussa on mahtavaa porukkaa ja mielenkiintoisia aineita. Esimerkkinä nyt esimerkkinä juuri tuo ussa, jossa käsitellään tänä vuonna etiikkaa. Jepaa.

Tänään sain vähän reippaaman mielentilan, koska kympin aamun vuoksi sain nukkua peräti kahdeksaan! Ihanaa! Opon tunnilla tehtiin lukihäiriötesti ja olen pettynyt, koska mulla jäi joku kolmisen riviä tekemättä siitä sanojenerittelytestistä, ala-asteella sain ne aina ihan reilusti loppuun ja mulle jäi vielä aikaa yli. Matikantunnilla käsiteltiin just niitä asioita, jotka viime vuonna meni tehokkaasti ohi, koska en joutunut keskittymään niihin, koska niitä ei kysytty kokeessa. Onneksi jo melkein tajusin kaiken! Liikkatunnilla meinasin tukehtua tonne kuumuuteetn ja YH:ssa tehtiin mainoksia. Jepaa.

Asu oli tällainen! Noi mun verkkolegginsit on jäänyt vähän joka paikkaan kiinni, enimmäkseen laukkuun ja ne on revenneet muutamasta kohdasta, nyyh! Tänäänkin jouduin hälyttämään Essin irrottamaan mut mun laukusta. Traagista. Hame on kestolemppari ja farkkutakki on varmasti saavuttamassa samanlaista asemaa.

Kengät aivan kuin hame! On epämääräinen kuva kylläkin. En ole näitäkään voinut pitää, kun ne meinas murhata mun jalat, mutta tänään ei ihme ja kumma edes sattunut. Noi pitää samanlaista ääntä kuin steppikengät ja opin niillä hienon, upean uuden kävelytyylin.

Ilta meni siinä tekemättä mitään, läksyjen parissa (muutama hieman älytön ruotsin lause liittyi asiaan)  ja lenkillä käydessä. Ajattelin toteuttaa pari uudistusta tän blogin suhteen ja pari erikoisempaakin postausta olisi luvassa varmaan pikapuolin! Kyselkää multa formspringissä ja muistakaa kommentoida! 

MUIKEETA ELÄMÄÄ VAAN KAIKKI!!