Vappuaattona huusin: uusi sukupolvi tulee

Ja oikesti en edes huutanut.

Vaikka välillä tykkään toteuttaa näitä Olavi sanotuksia ihan in real life (otsasi kolisee maailmanpyörän korin kaiteisiin" lintsi, viimekesä ja pari muuta, jotka paljastaisi musta liikaa) mutta nyt en toteuttanut. En tainnut huutaa koko vappuna yhtään mitään. En tainnut edes huomata, että oli vappu. Tai no, koulussa olin pukeutunut hooposti (oi, mikä sana). Ilta oli rauhallisempi kuin mikään ilta koskaan varmaankaan. Ja ihanin silti. Kuuntelin keskiviikkona koulussa oikeasti aika hirveitäkin vapputarinoita ja voin salaa pahoin. Moni sääli mua, koska en ollut reivannut. Mä olin katsonut (500) days of summer, teatteroinut ja jubaillut. Parhaassa seurassa.

Vappupäiväkin meni. Kävin elävissä kuvissa. Nälkäpeli. Toista kertaa jo. Hyvä oli jälleen.
Elävissä kuvissa myös seuraava päivä. Syötiin keksejä (oi, keksit!) ja pelattiin korttia tennarin penkeillä. Katsottiin project x, joka oli huonoudella verhottu ja oikeastikin huono.

Kävin katsastamassa Olavia. Oijoi. Oli ihanaa. Hurmaannuin ja vilustuinkin varmasti, koska nyt kuume. Aika kovakin. Osasin kaikki laulut ulkoa ja uskalsin puhua melkein tuntemattomalle. Jeah. Illalla käveltiin läpi sateen ja oli vaikea lähteä pois.

Eilen tein jotakin yhteiseksi hyväksi. (lajittelin mukeja) ja palelin koko päivän. En tajunnut, että kipeys. Ajeltiin busseilla 87, 70, 61 ja 62. Kävin Korsossa ekaa kertaa koskaan. Käytiin lentokentällä. Kuuntelin juttuja. Oli parhautta. Illalla kuunneltiin musiikkia ja sekin oli parhautta. Koko päivä oli parhautta. Ja kaikki oli parhautta, paitsi se, että mua paleli ja 39 astetta kuumetta.

Tänään lagaus.