Hehhhhee.... en ole kirjoitellut, ehkä olette sen huomanneet. Mutta tähän on syy. Ja se ei tällä kertaa ole kiire. Tai ainakaan kiire ei ole se pääasiallinen syy, vaikka on se osasyy. Syy on se, että mulla ei kertakaikkisesti ole päässä yhtä ainutta ajatusta ja en haluaisi vaan kirjoittaa tyhjää löpinää.
Kuulen ihan kirjaimellisesti sen kuinka mun pää oikein humisee tyhjyttäään. Mulla ei ole mikään hätänä. Mutta mulla ei ole ajatuksia just nyt. Jos ajattelen siis olen pitää paikkansa, mä en ilmeisesti edes ole. Ehkä mulla onkin joku hätänä, mutta ei sellaista vaihtoehtoa viitsi edes harkita. Kaikki on hyvin, mulla on asiat harvoin huonosti. Ja nyt ei ole harvoin.
Luulen, että tämä johtuu vain siitä että mua VÄSYTTÄÄ ja nukuttaa.
Mutta voisin kertoa jotakin. Jos vain niin tahdotte.
Alkuviikko on sujahtanut aika nopeasti. Maanantain vietin tekemällä meijän koululle viralliset facebook-sivut ja ahdistelemalla facebookissa kaikkia koululaisiamme "käy tykkäämässä tosta" chat-viestityksillä. Ei ehkä maailmann ylevin tehtävä, mutta sainpahan jotain tehtyä, kun noita sivuja on pitänyt tehdä sellaiset kaksi vuotta.
Tiistait on mulla jotenkin aina ihan mielettömän kiireisiä; ennen koulua pariksi tunniksi ala-astelle, sitten kuuden tunnin koulupäivä, parhaimmassa tapauksessa nuva-kokous (ei kyllä ole vielä kertaakaan ollut, mutta ensi tiistaina olisi luvassa), pari tuntia teatteritaiteleilua ja yleensä menen vielä kirkolle palloilemaan muutamaksi hetkeksi illalla. Ja se palloilu ainakin jotenkin sattuu venymään vielä muutamaksi hetkeksi mäkissä tai loistavaksi ideaksi kävellä metsän kautta kotiin ja melkein hukkua kakkajokeen.
Kuitenkin tiistait on ihan mahtipäiviä! Vähän kuin torstait!
Tai perjantait! Tai keskiviikkot! Tai lauantait!
Tai kaikki maailman ihanat päivät!
Ensinnäkin, pikkuset ala-asteella on ihania. Eilenkin sain ihanan kortin, johon ne oli liimannu meijän viime esityksen vuorosanoja ja piirtäny kaikenlaista! :) Ja jotenkin on aina mukava kuulla saman luokan poikien huudot mut nähdessään: "Mitä! Ei kai toi taas tuu tänne!"
Koulupäivä on aineellisesti ehdottomasti viikon kivoin, koska opin olemaan kuin svenskatalande bättrefolk, ilmaisemaan itseäni ja äikkääkkin on vielä. Fysiikan iltapäivän kaksoistunti ei kuulosta unelmalta, mutta ei se tunnu kuolemaltakaan. Teatterilla ja kirkolla on aina jättekhuul. Paljon on tehtävää, mutta kivaa tehtävää!
Tänään en tehnyt ihmeempiä. Koulussa aloin yhkyn tunnilla tekemisen puutteessa täyttämään Kallion hakupapereita ja mulle tuli vähän sellanen olo, että olenko nyt oikea tyyppi sinne menemään, mutta se meni aika nopeesti ohi. Huomaan, että tosi monelle muullekin on tullut vähän sama olo. Ensin ollaan hakemassa johonkin vähän paremman keskiarvon kouluun/liikka/ilmu/kuviskouluun ja sit ajatellaankin, että oikeastaan Tilu kuulostaa tosi hyvältä. Mulla oli vähän sama tänään, koska ehkä tämä väsymys tekee musta mukavuudenhaluisen. Ei Tilussa ole todellakaan mitään vikaa! Menisin sinne riemusta kiljuen, jos ei olisi Kalliota, mutta kyllä mä nyt sinne Kallioon ainakin pyrin! Ja Tilu tulee hyvänä kakkosena. Aika jännä, mä en ole ikinä käynyt kummassakaan koulussa sisällä ja jotekin olen jo tietävinäni kaiken. Mutta pääasiahan oli, että kirjoitin niitä hakemuksia ja kuuntelin sitä kun mulle sanottiin "joo pistät sinne kaiken vaan, ei haittaa vaikka siitä olisi jo kymmenen vuotta kun oot harrastanut sitä!" ja toiselta suunnalta kuului " Jessiina, ne nauraa sut ulos sieltä koulusta, jos laitat tollasia asioita sinne hakemuksiin" Mutta harrastus se on epämääräinenkin harrastus.
Koulun jälkeen jäin pelailemaan korttia ja parin pelin jälkeen oli mennyt jo melkein tunti. Onko mitään parempaa kuin kortinpeluu? Pelitunnelmissa jatkoin illallakin, kun alettiin Äidin kanssa siivoamaan meidän maailman sotkuisinta vaatehuonetta, oka on toiminut mulla sinä paikkana, minne heitän aina kaiken mahdollisen kun joku on tulossa käymään : ) Siellä oli tajuton määrä lautapelejä. Ja mä olisin vaan halunnut pelata niitä. Ja ainoa ajatus, joka mun humisevaan päähän ilmeistyi, oli: Mun on pakko pitää lautapelilanit.
Aloin jo miettimään vapaata viikonloppua.
Tänä viikonloppuna on muuten nuvaleiri! Ja ens viikonloppuna iskoleiri. Wou.
Pärjäilkää. Ja pitäkää peukut pystyssä, liikuntatunnilla aiotaan tehdä vastuuton teko ja laittaa mut luistelemaan. Watch out!
