Tammikuu 2011: Vapaa ja yksin(äinen)

Sain vihdoinkin itseni näiden vuosi 2011-postausten kimppuun. Tarkoituksena on siis kertoilla sanoin, kuvin ja sävelin viime vuoden menosta aina kuukausi kerrallaan. Ajattelin tehdä vielä yhteenvetopostauksen koko vuodesta, mutta halusin käsitellä viime vuotta vähän tarkemminkin, koska vuosi 2011 oli upea. (Se ei ehkä näiden postausten kautta käy ilmi niin suurella voimalla, kun se muhun vaikutti, mutta se on ihan okei. mulla oli mahtavaa).

Nämä alkupään postaukset ovat kaikista hankalimpia tehdä, koska A) mulla ei ole niin paljoa kuvia kuin myöhäisemmiltä kuukausilta, syynä se, että en sillon vielä pitänyt tätä blogia ja kuvaan paljon tätä varten B) en yksinkertaisesti muista alkuvuodesta niin paljoa kuin loppuvuodesta ja vaikka teenkin näitä päiväkirjan avustuksella, on mun alkuvuoden päiväkirjanpito ollut vähän huonolla tolkulla. Toivottavasti kuitenkin jotakin hienoa saadaan aikaan. Tai edes jotakin : )

Julkaisen nämä vähän epäloogisessa järjestyksessä, aloitan tammikuusta, lopetan joulukuuhuun. Niinhän se oikeasti meneekin, mutta jos näitä postauksia alkaa lukemaan uusimmasta vanhimpaan se menee vähän hassusti. Mutta jos luette tätä tammikuupostausta viimeisenä, on vahinko jo ehtinyt tapahtua. Eikä sillä järjestyksellä ole mulle henkilökohtaisesti niin suurta väliä, en ole kovin järjestyksen ihminen... en edes tiedä miksi selitän tätä! Pitäisi päästä eroon liiasta selittämisestä.

Asiaan!

Tammikuu....!

Joululomalla ollessahan se vuosi 2010 vaihtui vuoteen 2011. Taisin olla ihan tyytyväinen menneseen vuoteen (siis 2010), mutta näin jälkeenpäin ajateltuna tuntuu, että mulla ei sillon edes varmaan ollut elämää. Toiselta kantilta ajateltuna mulla oli silloin paljon, paljon parempi elämä. Lupasin kuitenkin uudenvuodenlupauksessani tehdä vuodesta 2011 tähänastisen elämäni parhaan vuoden. Tein muutenkin uudenvuodenlupauksia mm. opetella juomaan teetä, koska olin saanut päähäni, että kaikki kultturillisesti valveutuneet ihmiset juovat teetä. Teetä opin juomaan ainakin vähän paremmin (olin ennen inhonnut sitä suuresti), mutta kulttuurisuus meni huonompaan suuntaan.

Uudenvuoden otin vastaan perheen kanssa kotona ollen. Ei ollut todellakaan mitenkään riehakas uusivuosi. Lupausten parissa se meni ja uudenvuodentaikojen. Toisin sanoen omenaa syöden. Niin ja olihan mulla tosiaan mun uusi hieno kiinnostuksenkohteeni, blogi, johon kirjoittelin aivan innoissani! Kyseessä ei ollut tämä blogi vaan toinen, jota jaksoin päivittää tasan joululoman loppuun, minkä jälkeen poistin sen. En kertonut siitä kenellekään, eikä kukaan sitä lukenut (tai mistäs tiedän?). Sitä oli kuitenkin kiva kirjoitella ja joululoma vierähti mukavasti sen kimpussa. Tuossa aikaisemmin sanoin, että en kuvannut alkuvuonna sen vuoksi paljoa, että en blogannut vielä silloin, mutta en oikein jaksanut panostaa tuohon vanhaan blogiini ja ehkä kolme kuvaa otin sitä varten : )

Muuten joululoma meni jotenkin sulkeutuneissa merkeissä. Näin tosi vähän kavereita ja vietin kaikki päivät joko alennusmyynneissä kierrellen tai yksin kotona musikkia kuunnellen, leffoja katsellen, lukien ja kirjoittaen. Vaikka välillä tuntuu, että tuun hulluksi ilman muiden ihmisten seuraa, viihdyin kuitenkin todella hyvin yksin. Jotenkin oli sellainen tarve olla ihan rauhassa ja maailmalta piilossa, kuunnella Olavi Uusivirtaa, käydä pitkillä kävelyillä ja olla vaan.

Se tunne kuitenkin lähti koulunalun myötä nopeasti jonnekin ja olin taas oma, iloinen itseni. Jos nyt ylipäätän olen iloinen. Mutta ainakin iloisempi. Tammikuun loppu ei ollut mitenkään kovin mullistava jakso elämäni kulun kannalta ja en oikein muista mitään yksittäistä isompaa tapahtumaa sen varrelta. Mikään ei ollut vialla, kaikki oli ihan fine, mutta vietin aika rauhallista elämää. Tai voi hyvinkin olla, että jotakin ihmeellistä tapahtui, mutta en muista sitä nyt, koska en ole säilönyt sitä kuvin ja sanoin. Päiväkirja + valokuvaus todella kannattaa.

Kuvia!



Mulla oli ennen pakkomielle hiusrusetteihin. Nyt se on vaihtunut pakkomielteeseen hiuskukkasista, kuten olette varmasti huomanneet!

Vuodenvaihdoksen aiheuttama stressireaktio(ko)?

Upea yritykseni kuvata ilotulitteita. Ei tainnut osua edes sinnepäin. Ei kyllä mun vanhalla kameralla mitenkään kovin laadukkaita kuvia muutenkaan tullut. Harmittaa muuten, että en nyt uutenavuotena 2011 kuvannut ilotulituksia, koska olisi varmasti tullut parempaa jälkeä tuon uuden kameran myötä. No, pelkäsin varmaan siihen malliin niitä pamahduksia, että en olisi maltannut odottaa, että kamera ottaa kuvan, ennen kuin olisin juossut karkuun.

Päivän asu vanhaa blogia varten.

Taidetta. Leikin vähän jollakin kuvanmuokkausohjelmalla ja sain tällaista jälkeä mun hiuspannasta. Se muuten katkesi! Kuinka kamalaa!

Tässä taidettiin olla Janitan kanssa Mempiksessä syömässä joululomalla aleshoppailujen lomassa.

One of my walks in the snow. Kuvassa on jalka. Huomenna muuten tulee tasan vuos tämän kuvan ottamisesta, hyvää synttäriä kuva. Mietin tässä pari päivää sitten, että nyt en voi tehdä lumista tammikuukävelyä, mutta ilmeisesti voinkin tuon juurisataneen lumen ansiosta.

Tämä kuva ♥

Mustavalkoista. Ja PUNAISTA! Voisin katella tuota kuvaa vaikka kuinka kauan! Ja olen nähnyt tuon saman pyörän tuossa samassa paikassa vaikka kuinka monta kertaa.. voisin mennä katsomaan onko se vieläkin siinä.

The dance of the lights.

Löysin kuvan, jossa näytän ihan kymmenvuotiaalta.  Nauroin. Olen ehkä sittenkin ikuisesti lapsi. Ainakin jollakin tasolla. Muistan kuinka tein noita  "kiharoita" vaikka kuinka kauan ja silti sain vain noin vähän hiuksistani kiharrettua.

Uudet punaiset lasini, miksi en ole käyttänyt noita about koskaan? Rakkauteni punaiseen alkoi ehkä pari kuukautta ennen tätä. Ja mun ihana hiuspantani oli ehjä vielä tässä vaiheessa... nyyh!

Söpöstelyä.

Ei-niin-söpöstelyä. Mikähän on ollut tämän kuvan perimmäinen tarkoitus.. sitä voi vain yrittää kuvitellen tavoittaa.

Järkytyn aina todella syvästi, kun löydän tämäntyyppisen kuvan itsestäni. Laitan nyt teidätkin järkyttymään. Aivan jotakin hirveää!

Sanoja ja kuvia on ollut tarpeeksi... ainakin joksikin aikaa. Taitaa olla niiden sävelten vuoro!

Tätä kuuntelin yöllä ja leikin true-bloggaajaa.

Vähän svenskatalandea.

Taitelia.


Ja monta muuta ihanaa biisiä, joita ei löydy järkevästi youtubesta : (


Ja loppuun vielä muutamia muita muistoja tammikuusta:

popcornit, jäätävä bussimatka (siis kylmä, ei toisessa mielessä jäätävä), lagausolo, valvotut joululomayöt, amerikkalaiset pannukakut, yöllä humissut harju (kyseessä siis kirja :D), rahanmeno, hukkaan heitetyt hetket, suunnitelmat, unelmointi, napakettu eli naali (hahhahaa, joku bilsan tunnin juttu, en tiedä miten ihmeessä tää tuli mun mieleen), munamies-ihkutus luistinradalla, maailman järkyttävin kampaus, ADHD-olo, yliseuraava (joka muuten on sana!), tyhjentyneen kaupan tunnelma, matikantunnit, joilla nauratti, ihmetys


Sellainen tammikuu! Mitä mieltä olitte tällaisesta kuukausipostauksesta?? : )