Jeeeeeeeeee!
Löysin tänään vihdoin kesän.
Siinä mä istuin, kirkon pihalla, roskikseen nojaten, unelmista lukien, lämmöstä nauttien, ruohonleikkurin surinaa kuunnellen ja tajusin, että herranjestas, tämähän on jotakin vallan ihmeellistä.
Luin kirjaa, jossa oli mun kirjoittama teksti ja paljon muita. Unelmia oli siinä paljon. Mulla on aika unelmaolo.
Mun unelmaoloa vähentää se, että mulla olisi myös hyvin paljon ripariolo, kun melkeinpä kaikki ovat lähtemässä leireilemään ja mulla on sitä tiedossa vasta heinäkuussa!
Mua jännittää, koska kohta Euroopanmatka, jota en edes sisäistää oikein osaa. Pariisi, jeah!
Mulla ei ole pitkään aikaan ole ollu niin hauskaa kuin tänään. Ihana levottomuus, ligrettoa, nauruakin. Mulla on ikävä kaikkea jo nyt.
Vaikkei vielä olisi edes sellaisen aika.
On nimittäin niin
että se on
nyt
kesän aika!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti