sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Den samma sak igen - RIPARI!!!

Lupaan, että tää on viimeinen suoranaisesti ripariin viittaava postaus. Osa varmaan on jo varmaan niin pahasti kyllästynyt, että lienee parempi alkaa lopetella. Mutta ei kuitenkaan ihan vielä. Kerron vielä kaikenlaisesta olennaisesta ripariasiasta ja sen jälkeen siirryn muihin aiheisiin.

RIPARI AIKATAULUN PERUSTEELLA:


Jokainen riparipäivä oli tosi erilainen, mutta kuitenkin niin samanlainen. Tai siis niillä oli sellainen perusrunko jonka mukaan mentiin. Se oli suurinpiirteinen tällanen:

08.00 Herätys
08.30 Aamupala
09.00 Aamujumis
09.45 Oppitunti 1
11.00 Oppitunti 2
12.00 Lounas
13.45 Medis
14.15 Oppitunti 3
15.30 Kahvi
16.00 Oppitunti 4
17.00 Päivällinen
18.00 Skaba ja raamis
19.00 Saunat
20.00 Iltapala
21.00 Iltaohjelma
22.15 Komplis
23.00 Nukkumaan

Tai oikeestaan noi ajat aina vähän vaihteli ja heitteli. Ja kun ei ollut ohjelmaa niin oli vapaa-aikaa, vaikka sitä ei oltukaan erikseen aikatauluun merkitty.

HERÄTYS:

Aamulla herätettiin siis kello 8. Yleensä me kuitenkin herättiin joskus siinä puolen jälkeen vähän laitauttumaan ja käynnistelemään itseämme tulevaan päivään. Ei riparilaitautumisessa kyllä mennyt mitenkään paljoa aikaa ja huomasinkin ekana aamuna että on oikeastaan ihan turha herätä hirveän paljon aikaisemmin, koska aamupala alkoi kuitenkin vasta puoli ysiltä.


AAMUPALA:

Ruokarakennus oli aika kaukana meijän majotusrakennuksesta, mutta sinne oli just kiva kävellä ja jutskailla ihmisten kanssa. Mä rakastan aamupaloja ja varsinkin silloin kun ne on laitettu valmiiksi. Aamupalalla sai syödäkseen leipää, muroja, puuroa ja jogurttia. Aika laajat valikoimat siis.




Mun vikan päivän aamupala!

AAMUJUMIS:
Eli aamujumalanpalvelus. Kiva pieni rauhottumishetki meijän pienessä kappelikopissa. Istuttiin lattialla tyynyillä, kuunneltiin ja laulettiin virsiä!!  Ei ollut todellakaan väliä miten laulo ja mä ainakin lauloin kovaa ja korkealta. Anteeksi vieressäistujat, kuulonne ei ehkä ikinä palaa entiselleen.

OPPITUNNIT:

Okei, myönnetään, vaikka olenkin paatunut koulunrakastaja, olivat nuo oppitunnit riparin tylsimpiä osuuksia. Mutta ei todellakaan niin tylsiä kuin vaikkapa matikantunnit ovat. Ja kyllä ne koulun ussantunnitkin voittivat. Tai ainakin osan niistä. Tykkään muutenkin uskonnosta aineena ja olen aina ollut siinä hyvä, joten ei oppitunnitkaan aiheuttaneet mitään ongelmaa. Aiheet vaihtelevat kirkkovuoden eri juhlista sakramentteihin ja historiallisesta Jeesuksesta luomakuntaan.




Vaikka oppitunneilla olikin käytössä vihkot, joita käytettiin suhteellisen ahkerasti, oli opiskelu myös paljon fyysisempää. Tehtiin mielipideharjoituksia ja näytelmiä. Mielenpainuvin tekemämme esitys oli varmaankin "Laupias homorialainen ja miesnainen". Nimi kertoo jo varmasti kaiken.

LOUNAS
Lounaas tarjottiin myös ruokailurakennuksessa. Ennen sitä laulettin ruokalaulu, joka jäi sähäkästi soimaan mun päässä. Varsinkin kun sitä laulettiin Silja Linen sävelellä. Lounaalla istuttiin isosryhmissä.

Lounaan jälkeen tehtiin "nakit" eli tehtävät, jotka jokaisen ryhmän piti tehdä kerran viikossa. Nakki saattoi olla luokkahuoneen siivoaminen, kompletorion valmisteleminen tai ulkoläksyjen opetteleminen. ( huom. huom. arvatkaa kuka oppi kaikki ulkoläksyt ensimmäisenä??) Vapaa-aikaa oli tässä vaiheessa päivää aika runsaasti  ja sen sai viettää haluamallaan tavalla. Suosittuja keinoja olivat kortin ja biljardin pelaaminen, saliksille kirjoittaminen ja ihan vain jutteleminen. Vapaa-aika päättyi kun alkoi medis.

MEDIS
Medis oli hiljainen mietiskelyhetki, jonka periaatteessa piti kestää 10 minuuttia, mutta joka kyllä joskus venyi ihan puolen tunnin pituiseksi (henkilökohtaisesti kelloa tarkkailemalla huomasin tämän). Siinä ei kuitenkaan ollut mitään pahaa, koska itse ainakin nautin mediksistä. Mediksen aikana maattiin lattialla patjoilla ja kuunneltiin rauhoittavaa musiikkia. Meille luettiin mietiskelyteksti ja sen jälkeen taas kuunneltiin vähän lisää musiikkia. Ne mietiskelytekstit olivat oikeasti tosi hienoja ja juuri mediksessä koin ehkä riparin tärkeimpiä oivalluksiani. Siellä taisi joku toinenkin huomata varsin kissamaisia ja kukkamaisen korostavia asioita....

Mulla jäi ihan tosispessusti mieleen yksi mietiskelyteksti joka kertoi kolmesta puusta. Ne kaikki liittyi jotenkin Jeesuksen elämään. Se oli niin wau teksti, olisi kiva löytää se ja lukea uudelleen.



Iltapäivällä taas opiskelitiin vähän lisää ja nautettiin iltapäiväkahviherkuista. Vapaa-aikaakin oli ja monena päivänä juuri iltapäivällä oli ehkä kaikkein hauskinta. Tai ei. Kaikki hetket olivat hauskimpia.

PÄIVÄLLINEN

Päivällinenkin syötiin isosryhmissä. Söin koko viikon kasvisruokaa. Olenko vähän hyvä ihminen? Mut valtasi sellainen sisäinen itsetyytyväisyyden tunne kun jollakin oppitunneilla puhuttiin siitä, että vain kasvissyöntiä harjoittamalla voi pelastaa maailman. Riparilla tuli myös opittua miltä tuntuu olla kylläinen. Siellä syötiin niin paljon, että ei mitään rajaa. Välillä olin jopa niin täynnä, että en jaksanut syödä jälkiruokaa. Mitä tämä on? Minä joka voisin vaan syödä ja syödä ja varsinkin jälkiruokia.


SKABA JA RAAMIS

Skabat kisattiin oman ryhmän eli isosryhmän eli raamisryhmän kanssa. Meijän ryhmä voitti kaksi kertaa (toisella kertaa oli tosin muitakin voittajia) ja melkein joka kertaa tultiin toiseksi jollakin kahden pisteen tai pisteen erolla. Oikeasti me kyllä oltiin henkisiä voittajia, koska meitä oli vähemmän kuin muissa ryhmissä. Yksi meijän ryhmäläinen nimittäin lähti kesken riparin pois ja juuri sen jälkeen me koettiin ne kaikista pikkumaisimmat tappiot. Skabat olivat just kivoja. Niissä piti laittaa koetukselle luovuus, älykkyys ja ehkä jossakin määrissä  fyysisetkin taidot.

Raamis oli tosi mukava keskusteluhetki. Oma isonen veti sitä ja sen aikana keskusteltiin vapaasti ja määrättyjen kysymysten pohjalta. Apuna käytettiin Raamattua, josta etsittiin aina aluksi muutamia kohtia, joita sitten luettiin. Siitä varmasti nimikin.


SAUNAT

Aika ironista kirjoittaa saunat, koska en käynyt kertaakaan saunassa. A) en tykkää mitenkään hirveästi B) mulla laukee joskus saunassa migreeni C) mulla oli piilarit, enkä ollut oikein selvillä miten niiden kanssa pitää toimia, koska en ikinä käy saunassa

Mutta joo asiaan. Käytiin siis uimassa. Oli tosi kivaa tosi kivaa uida ja sielläkin tuli juteltua ihmisille just kivasti. Viimeisenä iltana meijän oli tarkoitus uida vastarannalle, mutta meitä vähän niin kun kiellettiin. Mun ja Sannan viidenkymmenen vedon sammakkouintikin jäi vähän puolitiehen, mutta kyllä me se vielä joku kertaa toteutetaan.

Vikalla uintikerralla kävi myös aika kamala juttu. Reea hyppäs veteen ja sen jalkaan osui joku terävä sillä seurauksella, että sen jalka tikattiin. Reea, jos luet tätä, niin supernopeita paranemisia sun jalalles!!

Kävin yhtä iltaa lukuunottamatta joka ilta uimassa. Vesi ei ollut superlämmintä, mutta ei mitenkään kovin kylmääkään. Jos ei käynyt uimassa sai hengailla miten päin vain halusi. Sinä yhtenä iltana opin uuden korttipelin, koiran (pelikavereita) ja tutustuin paremmin Ainoon, joka oli myös aivan tosi ihana. Meillä oikeesti synkkas tosi hyvin

ILTAPALA
Iltapalalla syötiin, yllätys, yllätys!! Nam nam.

ILTAOHJELMA
Päivän parhaimmistoantia! Iltaohjelmalla oli sketsejä, lauluja ja leikkejä. Isoset esiintyivät sketseissä ja välillä meinattiin tukehtua ihan vaan siihen, miltä ne näytti. Rooliasut olivat aika erikoislaatuisia. Videoin niitä sketsejä ja samalla kun laitoin kuvia koneella katoin pari videota. Nauroin edelleen naama punasena, vaikka olikin nähnyt samat jutut jo kertaalleen aikaisemmin.

Leikkiii! Lapsi on terve kun se leikkii. Mä rakastan leikkimistä. Osasyynä siihen, että olen mukana teatterilla ja tukaritoiminnassa on varmaan se, että saa leikkiä. Ponileikkiä, lohikäärmeleikkiä, tyynyrallia, Masa-Matoa... Ihan ehdoton ykkösleikki oli kuitenkin Mafioso. Sitä ei kyllä iltaohjelmassa pahemmin leikitty, mutta muuten sitäkin enemmän. Sain itekin olla kerran mafioso, mutta sitten joku kurkki ja homma kusi. Mut äänestettiin aina aika nopeesti pois varmana siitä, että olen mafioso. Herätän ihmisissä epäilyttäviä tuntemuksia.

Laulut. Evankeliumi laulettiin joka ilta. Mun henk. kohtasia muita lemppareita olivat ainakin Tilkkutäkki ja Tuu mun vaimoksein. Myös "Paljon enemmän kuin muita" jäi vahvasti mieleen yhden mietteen ansiosta: "Kaikista ei tarvii pitää, riittää, että rakastaa" Siihen on kyllä tiivistetty paljon elämän perusviisauksia.

KOMPLIS

Rukoushetki. Vaikka tää tulikin aina pahaan hetkeen just kun meininki oli aika lailla katossa niin ainakin tän aikana rauhoittui. Leirillä oli käytössä sellanen rukouskivisysteemi, jota käytettiin kerran apuna kompliksessakin. Me muutenkin käytiin aina heittelemässä niitä rukouskiviä vapaa-ajalla. Rukoushelmet oli kanssa ihan juttu erikseen. Opettelin ne kaikkien helmien nimet jo ulkoa ja helmet on nyt kulkeneet mun ranteessa tiiviisti mukana. Kerran kesken illanvieton mun helmet lähti vähän karkuteille, mutta ihana Mira korjas sen mulle. Kiitos siitä! Rukoushelmiäkin käytettiin siis kompliksessa.

NUKKUU!!

Hampaidenpesut ja tsillai. Meille tultiin aina laulamaan iltalaulu. Välillä me käytiin oikeasti ihan heti nukkumaan, mutta toisinaan keskustelu oli sitä luokkaa, että sitä ei vaan voinut keskeyttää. Kirjoitin myös paljon päiväkirjaa, parhaimpana iltana 9 sivua. Viimeisenä yönä Sanna hiippaili meijän huoneeseen jutskailemaan ja osa ohjaajistakin liittyi keskusteluun. Ihanaa. Hahhah, Tiiaan muuten tais opetukset vaikuttaa aika rajusti, koska yhtenä yönä se sanoi: "Ei, me opiskeltiin se tänään aikaisemmin päivällä! Raamatun jakeet (ja sit jotain jakeita)"

Hei löysinkin tosi huonon kuvan meijän aikataululapusta. Ilahdutan teitä sillä!






Sellanen oli riparipäivän perusmalli. Seuraavaksi voisin kertoilla vähän jostain yksityiskohtaisemmista tapahtumista mun päiväkirjamerkintöjen perusteella. Eli siis kirjoitan tänne pätkän mun päiväkirjasta (paljastan siis osan suurimmista salaisuuksistani, lukijat, olette etuoikeutettuja) ja vähän selventelen sen sisältöä.


RIPARI PÄIVÄKIRJAMERKINTÖJEN PERUSTEELLA


Tältä näytti mun riparipäiväkirjani





17.06.2011

Jeah. Synttärit. Lähettiin riparirille Holmaan ja päivä on ollut tosi mukava. -----  Aika jännä, että yhellä Jesselläkin oli samana päivänä synttärit kun mulla.

Niin, siis mullahan oli synttärit lähtöpäivänä. Mutta jännittävintä tässä oli, että Jessellä, jolla on periaatteessa melkein sama nimi kun mulla oli ihan samana päivänä synttärit ja oltiin satuttu vielä samalle riparille. Maagista.

18.06.2011

Ripari on jees. Pitäis varmaan kuvailla enemmään, en tänäänkään ottanut yhtään kuvaa. Silja opetti mut pelaamaan pokeria.

Todellakin ripari on jees. Uskon, että riparista muodostui mulle niin miellyttävä kokemus aika paljon sen ansiosta, että lähdin sinne hyvällä asenteella. Toi kuvahomma mua kyllä suututtaa, kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Niin ja Silja oli ihana, kun opetti mut pelaamaan pokeria. Pimeetä vaihtoo ja kerran pakasta. Iskän mukaan se ei ollut oikeeta pokeria, mutta mitäs siitä. Ainakin oli hauskaa. Ja sain heti ekassa pelissä täyskäden. Oliko hei vähän hienoa? Sanna tosin pisti vielä paremmaksi: "Mä en tiedä mikä tää on, mutta tää vaikuttaa tosi hyvältä" Värisuorahan siitä oli. Muuten mun yksi uudenvuoden lupaus oli, että opettelen pelaaman pokeria, joten DONE!

"Sä oot tollai ainutlaatuinen (kaikki on siis ainutlaatusii) mut sä oot ihan niinku juniik. Et ole normaali. Kiitos sinulle, että olet tollanen."

Heta lausui minulle nämä kauniit sanat samalla kuin kirjoitin päiväkirjaani, joten tallensin ne sinne hyvään talteen. Kiitos sinulle, Heta, näistä kauniista sanoista!

19.06.2011

Ripari, mahtavaa. ---- Sain kymmenen saliskirjettä, vois melkein kirjoittaa huomenna kaikille. ----- Meillä oli mieletön Laupias Samarialainen - esitys. ---- Malin-vitsiä toisen perään ja tunnelma katossa.

Olin niin innoissani noista saliskirjeistä, oli sellanen olo, että jee, mut on huomattu. En kirjoittanut tosi "huomenna" kaikille, mutta yriitys oli kova ja toteutui viimeisenä iltana. Tosta laupiaasta Samarialaisesta kerroinkin jo. Ei se ehkä upealta näyttänyt, mutta ideat olivat ainakin loistavia. Malin oli kyllä ihan mieletön tapaus. TANELI ÅKE MALIN!

20.06.2011

---- Hävittiin matsin Vantaankoskea vastaan. ---- Tanssin Sannan ja Jonin kanssa tangoa. Linda keksi mulle lempinimen, Jempsa, kuinka söpöä? ---- Meno ja meininki vain paranee päivä päivältä.


Tää oli se mun yhdeksän sivun kirjoitus. Mutta saksin sitä hieman.

Niin, me siis pelattiin Vantaankoskea vastaan ja oltiin henkisiä voittajia, koska ne pelas likasta peliä. Meillä oli sata kertaa parempi kannustusporukka ja henkemme oli jalompi. Joo, toi tangohuomautus oli tuikitarpeellinen, mutta en kyllä ole ikinä tanssinut kolmistaan tangoa. Jempsa on ihana nimi, kutsukaa kaikki mua sillä! En voi käsittää, että olen käyttänyt ilmausta "meno ja meininki".





Meijän kannustusläpyskä!




21.06.2011
---- Meillä oli loppukoe, josta kaikki sai kympin. ----- Kirjoitin ihan jokaikiselle leiriläiselle, isoselle ja ohjaajalle saliskirjeet.


Koulunkäynnille uskollisena lapsena mulla oli tietenkin heti ensimmäisenä koe mielessä. Porukalla oli ihan mielettömän hienoja vastauksia, olin kyllä todella fiksussa seurassa. Jotkut jo riparin käyneistä sanoivat, että loppukoe on älyttömän helppo ja että siinä on kaksi kysymystä. Meillä oli ainakin 11 + Jokeri. Ne kysymykset olivat oikeasti aika ajatuksiaherättäviä ja niihin olis saanut kunnolliset vastaukset ehkä sitten kun niistä olisi kirjoittanut kolmen sivun pituisen esseen.

Olen kyllä ylpeä itsestäni, noiden saliskirjeiden vuoksi. Tein sen silläkin uhalla, että en ehtinyt syödä mitään, vaikka meillä olisikin ollut tarjolla jos jonkinlaista herkkua. Hetan kastekakkukin jäi syömättä.





  ----- Meillä oli viimeinen oppitunti, kirkon toimintaan liittyen. Musta tulee niin isonen, kerhonohjaaja, mummojen ulkoiluttaja, yhteisvastuukerääjä ja mahdollinen sukankutoja. ----- RIPARI OLI JOTAIN NIIN PARASTA!! Ihmiset! Kaikki! Niin unelmaa. Kai tän voi kokea vielä uudestaan? Isonen. Musta tulee niin isonen.

Innostuin siis, kuten huomata saattaa kirkon toiminnasta. No isoseksi olen halunnut ihan siitä asti kun Janita kävi riparin joskus kun olin kaheksan ja kerhon ohjaamisestakin olin kuullut aikaisemmin Nillalta ja Krisseltä. Ja hyväntekeväisyys on muutenkin aina kiinnostanut mua, joten tää on oikeasti tosi paljon mun juttu. Tosta sukankutomisesta en kyllä oikein tiedä, koska se murtaisi mun pyhän käsityölupauksen. Toi isosjuttu nyt ainakin ihan must.


SALISKIRJEET
Meillä oli siis sellainen systeemi, että kaikki kirjoittaa joka ilta salikselle, jotka arvottiin ekana iltana. Toki kaikille muillekin sai kirjoittaa. Ajattelin täällä kertoo parista saamastani kirjeestä. Jotkut oli aika sulosia.




Jempsa! Toi nimi on niin mahtava!


Moniulotteinen kirje.


Erikoinen viesti.



Vau, tätä ei ole ennen nähty!





Näin voi hyvinkin olla tai olla olematta.


Jeaah!


Kommarimeiningillä mennään!


Ensimmäinen salaperäinen saliskirjeeni!


Varmaan hyvältä. Olis kiva kokea se tunne!


Epäilen suuresti, jos kerta minusta on puhe.





HETAN KASTE

Mun on pakko kertoa vielä erillinen tapahtuma. Tai kun en ollut kirjoittanut siitä päiväkirjaan niin se ei muuten olis tullut esille. Heta siis kastettiin viimeisenä aamuna. Aika hienoo, onnittelut Heta! Meille tarjoutui siinä samalla tilaisuus käydä ehtoollisella. Melkein onnistuin tukehtumaan siihen leipään, eikä se viinikään ollut mitään herkkua, mutta pysy kuitenkin sisällä jotenkin.


PARI TÄRKEETÄ JUTSKAA


Raamattu:






Me saatiin ite koristella (en voinut laittaa "tuunata", koska vihaan sitä sanaa)  meijän Raamatut. Tuli aika pähee, eikö vain. Oon jo alottanut Raamatun lukemisen, mutta olen about sivulla 13, koska se on hirveän hidaslukuinen ja alku on vähän tylsähkö kun kerrotaan vaan kuinka kauan kukin eli ja kuka oli kenekin lapsi.

Rukousnauha:




Kerroinkin jo rukousnauhasta. Tää oli kuitenkin mulle niin tärkee, että piti mainita vielä uudestaan. Noita jokaista helmeä varten on olemassa oma rukouksensa.

Jumala, hiljaisuus, minä, kaste, luomakunta, hiljaisuus, autiomaa, hiljaisuus, pyhä huolettomuus, hiljaisuus, lähimmäisen rakkaus, Jumalan rakkaus, salaisuus, salaisuus, salaisuus, yö, hiljaisuus, ylösnousemus, hiljaisuus


Kirje:





Me kirjoitettiin ihan ensimmäisessä riparitapaamisessa helmikuussa kirjeet itsellemme riparia varten. Olen iloinen, että olen muuttunut niistä ajoista, koska muistan kyllä sen fiiliksen, jolla lähdin totakin kirjetta kirjoittamaan. No, okei, myönnetään, mulla oli ollut ehkä maailman paskin päivä. Me kirjoitettiin kuitenkin kirjeet itsellemme konfista varten ja siitä tuli pikkasen iloisempi kuin tosta ekasta.

Mun piti kertoa siitä meijän kokeestakin, mutta olisin halunnut siitä kuvan, enkä löydä sitä. Sorry about that.



LAULUT

Evankeliumi






Tuu mun vaimoksein






Tilkkutäkki






Paljon enemmän kuin muita






Tuossa siis nuo itselleni tärkeimmät laulut. Evankeliumi tulee olemaan luultavammin konfislaulumme. En ole kuunnellut kaikkia näitä videoita, joten en tiedä mitä ne oikein sisältävät. Luultavasti ihan oikeat asiat. Kaikki nukkuvat nimittäin jo ja en löydä kuulokkeita.


Joo, ripari oli todella pysäyttävä ja kasvattava kokemus. Aion todellakin jatkaa isostelun merkeissä.









Kesän ensimmäinen metsämansikka!


Ja ReissuLeo vei mut ja kaikki muut pois sen ja kaiken muun ihanan luota! Nyyh!

2 kommenttia:

Andrea Emilie kirjoitti...

oii ihana postaus JEMSA! kivaa miten sä oot jaksanu kirjottaa näin tarkkaan ja yksityiskohtasesti, oli mukava lukee tätä :)

"Siellä taisi joku toinenkin huomata varsin kissamaisia ja kukkamaisen korostavia asioita...." arvaa paljon nauroin tolle.. :D

ja aww kiitti vielä ku toivotit paranemisiakin, kyl tää tästä! toivottavast nähään joku päivä, ikävä! :)

Jessiina kirjoitti...

Tätä oli just kiva kirjottaa, koska samalla tuntu vähän siltä kun ois ollut kaikkien kanssa siellä ja muistot oli ihan elävänä mielessä. Kiva, että tykkäsit, tästä tuli aika pitkä, en itekään jaksanut lukea tätä loppuun.

Ja ton kissamaisuus-jutun kirjotin ihan vaan sua ajatellen : )

Ja nähdään, ehkä jo viikonloppuna, vai?