lauantai 11. kesäkuuta 2011

Jos taivas on maa ja maa taivas ja silmät on maassa niin mitä näkyy?

Kaikista viisaimmat sen jo otsikosta huomasivat, mutta muille vielä selvennän: Olin eilen Linnanmäellä! Jeaah!
(Otsikko on muuten oikeasti tosi visainen kysymys, jota mietittiin usempaan otteeseen. Mulla on siitä selvä, mutta eriävä visio.)

Tällä kertaa matkassa mukana olivat Essi ja Ellu. Ellu oli täysin uusi tuttavuus mulle Essin jengistä. Jättemukava tosin.  Päivä oli muutenkin jättemukava. Porukkaa oli tosi vähän, joten jonoja ei ollut nimeksikään. Aurinko oli armollinen ja tunnelma korkealla.

Olimme myös kaikki tosi rohkeita, uskalduimme Ukkoon ja kaikkea. Ei se ollut ollenkaan niin paha kuin olisi voinut kuvitella, mutta vähän kyllä hirvitti kun ne turvakaaret tuli vaan mahan päälle. No, eipä siinä mitään, keskustelin asiasta jopa vieressä istuneen naisen kanssa, varsin mukava hänkin oli. Aika nopeasti se oli ohi. Essi kyllä huusi aika paniikissa siellä kun se pahin kaarre tuli, mutta heti oli kuitenkin menossa innoissaan uudestaan.

Toinen uskallus! Menin ensimmäisen kerran Kammokujaan. Joskus pienempänä en uskaltanut mennä siihen ja viime vuosina oon ollu sellasessa seurassa että kukaan muukaan ei ole mennyt. No nyt menin. Olen ylpeä itsestäni!




Essi meni kaikkiin hurjiinkin laitteisiin! (Hurja oli varmaan päivän sana - tää on kyllä aika hurja!) Me jäätiin vaan Kiepin kohdalla Ellun kanssa kattomaan, koska meille molemmille tulee siinä niin paha olo. Mun huvipuistokunto on muutenkin huonontunut. Kieputinkin tuntu päässä. Outoa. Ja Raketti! Se oli ennen mun ihan ehdoton lemppari, mutta nyt tuntu kuin olisin pyörtynyt. Syytetään korkeaa lämpötilaa!


Luksusateria! Makkaraperunat on nounou mun eettisen vakaumukseni vuoksi. Oli kamala pettymys, kun ranskalaisia ei enää saanu niissä tötteröissä! Mutta noi pöydät oli kyllä ihan positiivinen yllätys, ennen syöminen oli huomattavasti hankalampaa.




Mä en ole ikinä syönyt jalapenoa. Pitäisköhän kokeilla joskus?


Aina kun menen tonne Kinoon, niin tuntuu kun menisin avaruusalukseen. Noi 3D-lasit on paljon iisimmät kuin leffateattereissa. Ne ei paina eikä häiritse. Muuten tosta uudesta leffasta sen verran, että: "it's gonna be a bumby ride"


Essi gone wild.



Noi Ukon kyltit oli aivan ihania! Essi oli kyllä ihan oikeessa, että jos laitteen nimi on Ukko, niin noiden koristeiden pitäis olla erilaisia. Ihan hyvä tosin. Ukkomaiset koristeet tuskin houkuttelis ketään.


Joku halusi mukaan kuvaan!


Rock, rauha ja rakkaus! Mun mielestä tuol oli myös peace-ja rakkauskyltit, joten kolme suurta toteutuu!







"Arvaa mitä Äiti, me käytiin Kirnussa ainakin neljä kertaa!" Kirnu on kyllä kiva. Voisi tosin mennä kaksi kierrosta, koska tuo on vähän liian nopeasti ohi.


Linnunradan laidalla.


Hattaraa!


Essi and jäde.


Tiny people.


Kultaisia lapsuusmuistoja osa viisi: Olin tossa Lohikäärmeessä joskus kolmevuotiaana Äidin kanssa ja se sai melkein sydärin siinä. "Härregyyd" , se vaan huus ja sano että ei enää ikinä tule siihen. No, asiat vaikuttavat eri tavalla eri tyyppeihin.


No way! Me ei käyty viikkarissa!



In the shadows!





Oisin halunnu sellasen híenon karusellikuvan. Samanlaisen kun mulla on kalenterissa. No, aina ei voi onnistua.


So sweet! Tykkään hienoista karkeista, vaikka ne ei aina olekaan niitä parhaimman makuisia. Toi oli yllättävän nami.


Sellainen huvipuistopäivä tällä kertaa! Lintsin tunnelma on kyllä ihan omaa luokkaansa. Taidan mennä sinne vielä ainakin kerran ihan vaan fiilistelemään, se on tosi inspiroiva paikka. Ja iloinen. Ennen kaikkea iloinen.


Iloinen on myös tämä biisi. Varsinkin alku. Riemukas, Innostava, Jännityksellinen ja Elämänmyönteinen. Mahtava biisi. Kuuntelen kyllä aika täyspainoisesti Crashia. Mutta on se vaan hyvä. Kannattaa kokeilla. 






Öitä ihmiset!



Ei kommentteja: