Tänään täytin viisitoista ja puoli

Kuten varmasti kaikkiin muihinkin, on minuun iskenyt joulupaniikki. Omituista, eikö joulun pitäisi juuri olla se vähiten paniikkiaherättävä juhla? Tänään ostin ensimmäisen joululahjan ja senkin Roopelle. No, jostain sitä oli aloitettava ja ropsukka nyt on ainakin tyytyväinen lahjaansa. Ja syytä onkin, koiran lelusta ei ole järkevää maksaa 16.90€. Mutta ei tässä olekaan järjestä kyse. Englanninopettajammekin meitä eilen valisti siitä, kuinka teini-ikäiset (inhokkisana) toimivat tunteella, eivätkä järjellä. Tunne taas on se, että Roope on ihana ja ansaitsee senmukaisen lahjan.

Huomenna menen ostamaan loppuja lahjoja, jos haluatte vaikuttaa pakettienne sisältöön, niin nyt alkaa olla aikalailla viimeiset hetket siihen. Mialta kyselin, että mitä hän haluaisi. "Yllätä mut postiivisesti" kuului vastaus. Se taitaakin olla joululahjojen ei nyt ehkä perimmäinen mutta melkoisen lähellä sitä oleva tarkoitus. Positiiviset yllätykset.

Tottatotisesti, Itiksessä kävin ostamassa sen yhden ainokaisen joululahjan. Sieltä suuntasin ihanaisen Lindan synttäreille. Oli ylimahtavaa nähdä Lindaa, Reeaa ja Sannaa taas pitkästä aikaa! Ilta oli hyvin mukava, kakku maistui, jutut luistivat ja laulu raikasi. Odotan joululomaa todella innolla, koska silloin ehdin nähdä näitäkin tyttösiä (ja toki muitakin kavereita!) oikein urakalla. Velvollisuudet rajoittavat liiaksi sosiaalisia suhteitani.

En ottanut kuvia, mutta Reean blogiin varmasti ilmestyy ainakin tässä lähipäivinä postaus, jossa niitä on oikein urakalla, koska paljon kuvia jokatapauksessa otettiin. Kiitos kivasta illasta ihmiset!

Kello nollayksinollayksi juuri nyt. Saa siis toivoa.